Rautalammin seurakunta

Kuopiontie 38
77700 Rautalampi

Puh. 0201 556160

Rautalammin kirkot

Rautalammin toinen kirkko (1685-1759) oli todennäköisesti tämän näköinen

Rautalammin kolmas kirkko (1759-1844) kuvattuna seurakunnan sinetissä. Se oli ristikirkko, jossa oli kapenevat ristisakarat.

Rautalammin nykyinen kirkko valmistui 1844.

Rautalammin ensimmäinen kirkko sijaitsi Talliniemessä. Oletukselle, että se sijaitsi Talliniemen kärjessä ei ole saatu arkeologista vahvistusta. Seurakunnan ensimmäinen kappalainen Johan Clito (Maukonen) asui vastapäätä Talliniemen kärkeä. Tämän perusteella niemen kärkeen pystytettiin vuonna 1961 muistomerkki oletetun kirkon paikalle. Kirkon paikan selvittäminen saattaisi olla mahdollista arkeologisin kaivauksin.

Kirkkoherra Isak Silaniuksen (1666-1693) toimesta seurakunnan toinen kirkko rakennettiin vuonna 1685 nykyisen tapulin taakse. Kirkon sisustus oli vaatimaton. Lattia oli luultavasti maata ja vain kuorissa oli puulattia. Talvella kirkkoa valaisivat kynttilät ja katosta riippui hirvensarvesta tehty kattokruunu. Seinillä olleet kolme Tapani Huttusen lahjoittamaa maalausta ovat teillä tietymättömillä. Yksi niistä esitti kymmentä neitsyttä lamppuineen. Kirkossa käytössä ollut messukasukka on säilynyt ja sitä on yhä käytetty seurakunnan historiallisissa juhlissa.

Seurakunnan väkiluvun kohotessa tuo toinen kirkko oli auttamattoman pieni ja lopulta myös huonokuntoinen. Niinpä vuonna 1758 alkoi seurakunnan kolmannen kirkon rakentaminen ja kirkko valmistui viimeistään seuraavana vuonna. Kirkon eteen valmistui kellotapuli vuonna 1768. Kellotapuli lienee vanhin käytössä oleva rakennus Rautalammilla ja sen tornissa soi yhä muutamaa vuotta aikaisemmin hankittu kirkonkello. Seurakunnan vaurastumisesta kertoo, että Viipurista uuteen kirkkoon ostettiin messinkinen kattokruunu sekä seinälampetit, jotka koristavat nykyistäkin kirkkoa. Ajan mittaan myös tämä kolmas kirkko osoittautui seurakunnan tarpeisiin liian pieneksi.

Nykyinen, seurakunnan neljäs kirkko on valmistui vuonna 1844 ja sitä pidetään vuonna 1843 kuolleen Carl Aleksander Engelin piirtämänä.  Pohjaratkaisultaan kirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko. Kirkon arkkitehtuurista ja rakentamisvaiheista löytyy Rautalammin kirjassa (Hämeenlinna 1985) Kalevi Pöykön asiantunteva artikkeli.

Päätös uuden kirkon rakentamisesta tehtiin pitäjänkokouksessa 1840. Piirustukset saatiin intendenttikonttorissa valmiiksi seuraavana keväänä ja rakennusmestariksi valittiin Mauno Tolpo. Tolpo muutti perheineen heti vuoden 1842 alussa Rautalammille ja työt käynnistyivät kirkkoherra Johan Hirnin (1837-1857) johtaman toimikunnan valvonnassa.

Pitäjä jaettiin työruotuihin. Kustakin kinkeripiiristä lähetettiin viikoksi kerrallaan sovittu määrä työmiehiä ja varojen keruu materiaalin hankintoihin ja välttämättömiin palkkoihin toteutettiin. Sepän työt annettiin urakalla rautalampilaisille Heikki ja Kaapro Kaipaiselle. Vaikka kirkko otettiin käyttöön jo 1844 kirkon vuoraus ja maalaus toteutuivat vasta seuraavana kesänä. Korjattavaa ja paranneltavaa riitti kyllä senkin jälkeen. Esimerkiksi paanukatto jouduttiin muuttamaan peltikatoksi jo vuonna 1854.

Ensimmäinen laajempi korjaustyö toteutettiin 1927. Silloin saarnatuoli siirrettiin kirkon etuosaan nykyiselle paikalle, kirkon penkit uusittiin ja kirkko maalattiin uudestaan. Laajempia korjauksia toteutettiin myös vuosien 1954, 1974-1975 ja 2008-2009 maalaustöiden yhteydessä. Viimeksi mainitun korjaustyön suunnitteli arkkitehti Hannu Puurunen. Sähköt kirkko sai jouluksi 1947 ja vanhat kaminat poistettiin 1966, jolloin kirkkoon asennettiin lämminilmapuhallukseen perustuva lämmitysjärjestelmä. Tuolloin siirryttiin öljylämmitykseen ja vuonna 2009 siirryttiin kaukolämpöön.

Tulosta sivu
Sivukartta Yhteystiedot
Suurenna tekstiä Oletustekstikoko Pienennä tekstiä