Kansan opetusta

Vanhin seurakunnan arkistossa säilynyt piispantarkastuspöytäkirja on vuodelta 1695. Siinä Petrus Bång totesi pitäjän miesten osaavan katekismusta "kauniisti ja puhtaasti" ulkoa. Sen sijaan vain muutamat seurakuntalaiset osasivat lukea. Tarkastus vauhditti lukutaidon opetusta seurakunnassa ja lukkari Antti Tossavaisen tehtäväksi tuli lukutaidon edistäminen.  

Käynnistynyt lukkarinkoulu ja kinkerilaitos tehosivat myös Rautalammilla. Jo vuoden 1704 piispantarkastuspöytäkirjassa voitiin todeta, että erikoisesti nuoremmat ovat lukutaitoisia. Rautalammin komppanian pääkatselmusluettelo vuodelta 1716 kertoo, että jo puolet miehistä osasi lukea. Vuonna 1729 pidetyssä tarkastuksessa luetettiin yli 200 nuorta ja suurin osa heistä osasi lukea. Näin oli muodostunut pohja virsikirjan ja katekismuksen laajalle leviämiselle Rautalammin koteihin.

Petrus Bångin suorittama ensimmäinen piispantarkastus oli myös sikäli merkittävä, että sukututkijoiden iloksi tuolta vuodelta alkoi Rautalammin seurakunnan historiankirjojen pitäminen. Varsinainen rippikirjojen pitäminen alkoi mainitusta vuoden 1704 piispantarkastuksesta. Rippikirjaan merkittiin kunkin edistyminen luku- ja kirjoitustaidossa. Yhdessä kinkerilaitoksen ja rippikoulun kanssa tämä seuranta loi edellytykset pitäjän sivistystason nostamiselle.

Kansanopetuksen tason parantamisessa kirkkoherra Johan Hirnin (1837-1857) toiminta loi pohjan koululaitoksen perustamiselle Rautalammille. Suntio Stenbäck oli palkattu pitäjän koulumestariksi. Ripille pyrkivät lukutaidottomat lapset lähetettiin laiskankouluun suntion luo ja vanhemmat määrättiin maksamaan korvaus tästä opetuksesta. Kotona tapahtuvan opetustyön tueksi perustettiin lähes jokaiseen kinkeripiiriin pyhäkoulu. Hankkipa seurakunta pyhäkouluihin oppikirjaksi Raamatun historian.

Monella tavoin pitäjän elämään tarmokkaasti vaikuttaneen kirkkoherra A.R. Langin (1858-1879) toimesta ryhdyttiin puuhaan kansakoulun perustamiseksi Rautalammille. Arpajaisilla kerättiin varoja ja syksyllä 1861 koulu aloitti kirkolla tyttöjen koulu säätyläisneitien toimiessa opettajina. Pitäjäläisten vastustuksesta huolimatta Lang yhdessä eräiden muiden kanssa sai aikaan uuden kansakoulun rakentamishankkeen ja vihkimisjuhlaa voitiin viettää 1876.

Kansakoulu ei alkuvaiheessa voinutkaan täyttää koko pitäjän kansanopetuksen tarvetta. Kouluikäisiä lapsia oli 1870-luvulla yli 2000, joista vain alle 100 mahtui kansakouluun. Pyhäkouluja kehitettiin ja niitä oli kansakoulun vihkimisvuonna 1876 toiminnassa 64. Kirkkoherra Dahlgrenin (1881-1896) aikana seurakunta palkkasi vapaaehtoisten pyhäkoulun opettajien avuksi kaksi kiertokoulun opettajaa. Kussakin kinkeripiirissä pidettiin kiertokoulua muutama viikko kerrallaan. Kiertokoulupiirejä oli kaikkiaan 24 ja niiden piirin kuului noin 1400 lasta. Kansakoulujen yleistyessä kiertokoulu hiipui vähitellen ja loppui kokonaan 1920-luvulla.