Rautalammin seurakunta

Kuopiontie 38
77700 Rautalampi

Puh. 0201 556160

Hengen elämää

Paavo Ruotsalaisen (1777-1852) matkat suuntautuivat myös Rautalammille, jossa hän kävi usein Toholahden markkinaiseuroissa erityisesti 1830-luvulla.

Rautalammilla oli Henrik Renquistin (1789-1866) kirja-asiamiehiä ja heidän välityksellään Rautalammille tilattiin lähetyslehtiä ja kerättiin varoja lähetystyölle aikaisemmin kuin muualla Savossa.

Törmälän pihapiiriä ennen vanhan pappilarakennuksen tulipaloa 1972

Lukutaidon edistymisen myötä kristillinen kirjallisuus alkoi levitä koteihin, aluksi erityisesti virsikirja ja katekismus. Puhdasoppisuuden ja valistuksen vuosisadat loivat lujan perustan seurakunnan hengelliselle elämälle. Kirkkomme herätysliikkeet koskettivat luonnollisesti myös Rautalampia. Jotkut seurakunnan papeista olivat saaneet vaikutteita pietismistä varhaisemman herännäisyyden muodossa.

Paavo Ruotsalaisen matkat suuntautuivat myös Rautalammille erityisesti 1830-luvulla. Majapaikkana oli Toholahden kestikievari, missä pidettiin samalla seuroja. Kirkkohistoriasta tunnettu yhteenotto Renquistin kannattajien välillä tapahtui Toholahden sillalla. Toisin kuin naapurissa, Suonenjoella, herännäisyys ei saavuttanut merkittävän kansanliikkeen luonnetta Rautalammilla. Tähän vaikutti merkittävästi se, että 1800-luvun lopulla Rautalammin papit olivat lähinnä evankeelisen liikkeen kannattajia. Evankeliumijuhlia järjestettiin eri kylillä ja Saviniemessä vielä viime sotiin saakka melko säännöllisesti. Evankeelisuus vaikutti lähinnä seurakunnan pohjoisosan kylissä ja kirkonkylällä.

Henrik Renquistin toiminta kristillisen kirjallisuuden levittämiseksi ulottui myös Rautalammille. Tämän toiminnan myötä lähetysajatus juurtui jo varhain Rautalammille ja täältä kerättiin varoja lähetystyöhön aikaisemmin kuin mistään muualta Savosta. Tämä hengellinen perinne on elänyt vahvana erityisesti seurakunnan eteläosien kylissä.

Sotien jälkeen Rautalammin seurakunnan elämään vaikutti merkittävästi Sisälähetysseuran toiminta. Sortavalan Vaalijalasta sijoitettiin Rautalammille perustettuihin kahteen hoitokotiin, Törmälään ja Kuutinharjuun muutti huomattava joukko kehitysvammaisia ja heidän hoitajiaan. Seurakuntaan syntyi ompeluseuroja työn tukemiseksi ja seuran työntekijät osallistuivat monin tavoin seurakunnan elämään. Sisälähetysseura rakensi Kattilavirralle uuden leirikeskuksenkin, joka toimi varsin aktiivisesti 1960-luvulla aina Törmälän päärakennuksen paloon saakka 1972. Tuolloin leirikeskus muutettiin kehitysvammaisten poikien asuntolaksi. Vaalijalan siirryttyä kuntainliitolle Sisälähetysseuran työ jatkuu nykyisin Kosken pappilaan 1978 perustetussa Törmälän loma- ja kurssikeskuksessa.

1960-luvun lopulla Rautalammille levisi varsinkin nuorison keskuuteen ns viides herätysliike, jonka vaikutus on sittemmin hiipunut melko vähäiseksi.

Tulosta sivu
Sivukartta Yhteystiedot
Suurenna tekstiä Oletustekstikoko Pienennä tekstiä