RAUTALAMMIN KIRKKO

Jumalanpalvelus pidetään sunnuntaisin klo 10. Kirkko on lisäksi avoinna kesäkuukausina arkipäivin klo 9-15 ja muina aikoina sopimuksen mukaan p. (017) 616 0100. Kirkkoon mahtuu istumaan 1200 henkeä.

Kirkon osoite on Kirkkotie 6.

Historia

Nykyinen kirkko on seurakunnan neljäs. Kolme edellistä on aikanaan purettu. Kirkko valmistui 1844 ja sitä pidetään 25-vuotiaana kuolleen Carl Aleksander Engelin piirtämänä. Vuonna 1840 kuolleen Carl Ludvig Engelin tavoite oli saada pojastaan intendenttikonttorin uusi johtaja. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet, kun Aleksander kuoli jo kesällä 1843 ehtimättä nähdä Rautalammin kirkon valmistumistakaan.

Arkkitehtuuriltaan kirkko on varsin omaperäinen. Pohjaratkaisultaan se todellisuudessa on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, joskin sitä on pidetty myös lyhytvartisena ristikirkkona. Kirkon arkkitehtuurista ja rakentamisvaiheista löytyy Rautalammin kirjassa (Hämeenlinna 1985) Kalevi Pöykön asiantunteva artikkeli.

Päätös uuden kirkon rakentamisesta tehtiin pitäjänkokouksessa 16.8.1840. Piirustukset saatiin intendenttikonttorissa valmiiksi seuraavana keväänä ja tapaninpäivänä pidetyssä pitäjänkokouksessa rakennusmestariksi valittiin Mauno Tolpo. Tolpo muutti perheineen heti vuoden 1842 alussa Rautalammille ja työt käynnistyivät kirkkoherra Johan Hirnin (1837-1857) johtaman toimikunnan valvonnassa.

Pitäjä jaettiin työruotuihin. Kustakin kinkeripiiristä lähetettiin viikoksi kerrallaan sovittu määrä työmiehiä ja varojen keruu materiaalin hankintoihin ja välttämättömiin palkkoihin toteutettiin. Sepän työt annettiin urakalla rautalampilaisille Heikki ja Kaapro Kaipaiselle. Vaikka kirkko otettiin käyttöön jo 1844 kirkon vuoraus ja maalaus toteutuivat vasta seuraavana kesänä. Korjattavaa ja paranneltavaa riitti kyllä senkin jälkeen. Esimerkiksi paanukatto jouduttiin muuttamaan peltikatoksi jo vuonna 1854.

Ensimmäinen laajempi korjaustyö toteutettiin 1927, jolloin esimerkiksi saarnatuoli siirrettiin kirkon etuosaan nykyiselle paikalle. Samalla toteutettiin kirkon maalaus. Sittemmin kirkon maalaus on toteutettu vuosina 1954 ja 1974. Jälkimmäiseen maalaukseen liittyi myös kirkon sisustuksen maalaus arkkitehti Hannele Arantolan värisuunnitelman pohjalta.

Sähköt kirkko sai vasta 1947 jouluksi. Vanhat lämmityskaminat poistettiin vasta 1966 ja kirkkoon asennettiin lämminilmapuhallukseen perustuva järjestelmä.

Urut

Kirkkoon saatiin urkurakentamo Thulen valmistamat 20-äänikertaiset urut vuonna 1877. Sittemmin niitä laajennettiin kahteen eri otteeseen 1926 ja 1961 kunnes vuonna 1981 otettiin käyttöön uudet, urkurakentamo Tuomen valmistamat 35-äänikertaiset urut, jotka sijoitettiin vanhan urkufasadin taakse.

Alttaritaulu

Uuteen kirkkoon oli saatu lahjoituksena R.W. Ekmanin vuodelta 1853 peräisin oleva pieni maalaus, joka esittää Kristus-lasta voitonviireineen. Se oli ensimmäinen luonnos Turun tuomiokirkon pääalttarin yläpuolella olevaan freskoon. Nykyisin tämä maalaus sijaitsee Rautalammin kirkkoherranvirastossa. Se ei kuitenkaan sopinut alttaritauluksi.                                                                   

Alunperin alttarin yläpuolelle sijoitettiinkin jyhkeä kullattu risti. Vuoden 1927 remontissa se korvattiin pienemmällä ja siromuotoisemmalla. Alttaritaulun hankkiminen oli kuitenkin koko ajan esillä. Lopulta vuonna 1939 päädyttiin tilaamaan taiteilija Väinö Hämäläiseltä alttaritaulu, jonka aiheena on "Jeesus puhuu veneestä Gennesaretin rannalla". Väinö Hämäläisen kuoltua kesken työn valmistumisen, hänen poikansa Lauri Hämäläinen viimeisteli isältään kesken jääneen taulun. Taulu vihittiin käyttöönsä pyhäinpäivänä 1940. Taulun alkuperäinen luonnos sijaitsee Tuusulan Kellokosken seurakuntatalossa.

Muuta esineistöä

Rautalammin seurakunnan vanhaa ehtoolliskalkkia pidetään sunnuntaisin nähtävillä metsänhoitaja Jarl Roschierin lahjoittamassa vitriinissä. Hopeisen ehtoolliskalkin jalkaosa lienee 1400-luvulta ja Viipurissa valmistettu maljaosa 1500-luvulta. Vastaavanlaisia alttarivälineitä kuljettivat aikoinaan kerjäläismunkit saarnamatkoillaan.

Seurakunnan edelliseen kirkkoon tilattiin Viipurista uusi kattokruunu 1761. Nykyisin tämä sijaitsee pääovesta tultaessa ensimmäisenä. Kaksi hieman suurempaa kruunua hankittiin nykyisen kirkon valmistuttua

Vanhin messukasukka vuodelta 1728 on säilytettävänä Peuran museossa. Seurakunnassa ovat säilyneet myös vuodelta 1789 peräisin oleva violetinpunainen ja vuodelta 1856 peräisin oleva musta kasukka.

Rautalammin seurakunta on saanut historiansa aikana vähän lahjoituksia. Poikkeuksen tekevät lähinnä ehtoollispikarit sekä uudemmat kirkkotekstiilit sekä viimeisenä Rautalammilta lähtöisin olevien pappien yhdessä lahjoittama alttarikrusifiksi.